Maaginen metsä
Pieni pellavapäinen tyttö juoksee metsäpolkua yksin. Polku on kapea, puut kurottavat sen yli lähes hipaisten toisiaan. Kuuset ovat korkeita ja niitä on paljon, mutta tyttö ei katsele niitä, hän menee niin lujaa kuin kaksivuotiaan jaloilla pääsee.
Kauhuelokuvassa kohtaus jatkuisi niin, että jossakin kauempaa uhkaava hahmo saavuttaisi tyttöä eikä tämä millään ehtisi ajoissa pois metsän pimeydestä. Oikeassa elämässä kohtaus jatkui niin, että tytön täti sai juostua tämän kiinni metsän jälkeisellä peltoaukealla. Tyttö oli lähtenyt mummolaan eikä edes eksynyt matkalla, mutta pelästytti vanhempansa ja tätinsä. Tarinaa on kerrottu minulle useaan otteeseen, itse en muista siitä muuta kuin isovanhempien talon ja metsän, joka oli kotimme vieressä. Metsässä oli iso muurahaispesä ja korkeita avokallioita, mutta matka mummolaan kulki sen synkimmän osan kautta.
Saduissa lapset joutuvat usein kulkemaan synkän metsän halki. Hannu ja Kerttu pudottelevat kiviä ja leivänmurusia löytääkseen takaisin kotiin, Lumikki hylätään metsään, mutta löytää kääpiöiden mökin, Punahilkka pysähtyy kielloista huolimatta juttelemaan suden kanssa. Lopulta lapset tietysti pelastuvat, ja saavat siitä kiittää omaa rohkeuttaan ja neuvokkuuttaan.
Luin juuri englantilaisen Tim Weaverin kirjan Kadonneet jäljet. Siinäkin on synkkä metsä, jota osuvasti kutsutaan Kalmakorveksi, ja synkässä metsässä tapahtuu synkkääkin synkempiä asioita. Tunnustan, että hyppäsin yli kaikkein kamalimmat kohdat. Lukiessani mieleen putkahteli useita viime aikoina näkemiäni televisiosarjoja, joissa rikospaikaksi osoittautui lähellä sijaitsevan metsän ydin. Tai ainakin ruumis tai ruumiita löytyi sieltä. En muista nähneeni monia suomalaisia sarjoja, joissa metsälle olisi annettu yhtä pelottava rooli. Meillä tulee rikospaikkana ennemminkin mieleen suohauta, järvi tai hylätty teollisuuskiinteistö. Ehkä metsä on pelottavampi Brittein saarilla, missä alkuperäiset "villit" metsät on hakattu pois jo ennen ajanlaskumme alkua. Jäljelle jääneissä pienissä saarekkeissa eksymisen mahdollisuus on melkoisen pieni, mutta entisinä kuninkaan metsästysmaina ne eivät ole jokamiehen paikkoja, kuten meillä.
Synkän ja pelottavan ohella metsälle on eurooppalaisissa tarustoissa annettu maaginen ja parantava rooli, kuten esimerkiksi Shakespearen Kesäyön unelmassa ja Henry Thoreaun Elämää metsässä. Suomen metsissä on kansan uskomuksissa asustanut henkiä, tonttuja ja maahisia, ja metsä on tarjonnut suojaansa eksyneille tai vainotuille. Sivistys ei ole kuitenkaan asunut metsässä, joten esimerkiksi Seitsemän veljestä oli tarina miehistä, jotka joutuivat vähitellen taipumaan yhteiskunnan normeihin ja luopumaan metsän tavoista.
Suomalaisia pidetään metsäkansana, mitä se sitten merkinneekin. Puolet meistä asuu alle parin sadan metrin päässä metsästä (en tiedä, miten metsä tilastossa määritellään, mutta tuskin viljelty puistoalue kelpaa). Metsissä retkeillään, poimitaan marjoja ja sieniä, metsästetään, bongaillaan eläimiä ja kasveja. Päiväkotiryhmät viettävät aikaa lähimetsässä, koululaisille tehdään sinne tehtäväpolkuja. Metsämullalla on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia päiväkoti-ikäisten terveyteen. Koronan kurittama kansa on valloittanut ulkoilualueet ja kansallispuistot, missä verenpaine laskee ja mieliala kohoaa. Metsät ovat käytössä.
Pieni kaksivuotias minäni ei pelännyt metsää, mutta koulun aloittanut seitsemänvuotias melkein juoksi sen tietyn kohdan ohi, jossa tuuhean metsän saareke työntyi koulutien mutkaan. Aikuinen minäni käyttää metsää monenlaisessa hyöty- ja virkistystarkoituksessa, mutta ei menisi yksin pimeällä edes lähimetsään. Kauhutarinoissa voi kuitenkin olla jotain perää, vaikka metsäkansaa ollaankin.
Leila
Metsästä kirjallisuudessa:
https://www.slaphappylarry.com/symbolism-of-the-forest-in-storytelling/
https://www.cam.ac.uk/research/features/into-the-woods-with-shakespeare
https://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat/metsan-autuus-luonto-suomalaisessa-kirjallisuudessa-1700-1950
https://www.lukulamppu.fi/top-15-kirjoja-puista-ja-metsasta/
Juuri päättynyt SKS:n kysely suomalaisten metsäsuhteesta (ei vielä tuloksia):
YLE Luonnon kysely suomalaisten luontosuhteesta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/09/27/yle-luonnon-kysely-suomalainen-on-yllattavan-vahvasti-luontoihminen-sienestys