Maailman vanhin
Lumi narahtaa kenkien alla ja kävelysauvat pistävät rauhallisessa vuorotahdissa jälkensä maahan. Piikkikengät varmentavat kulkua, tulvapäivien jälkeen polku on paikoitellen liukas. Merenlahti on jäätynyt yöllä. Jää ei näytä tasaiselta, se koostuu sadoista ehkä tuhansista palasista ja on kuin valtava Tiffany-työ.
Edellisenä päivänä rannassa uiskenteli isokoskelopari. Kauempana selällä nuokkui parvi, joka pysyi paikoillaan niin kuin linnut olisivat olleet sikeässä unessa. Katselen lahdelle, mutta koskeloita ei enää näy. Ne ovat joutuneet etsimään uusia avoimia vesiä.
Vähän kauempana sulassa kohdassa ui joutsenpari. Kesän mittaan seurasin, miten viisi harmaata poikasta kasvoi emolintujen suojeluksessa. Muutama viikko sitten niistä kolme kävi sukimassa höyhenpukuaan rantavedessä aivan lenkkipolun lähellä. Ainakin ne olivat säilyneet poikueesta hengissä. Nyt niitä ei ole vähään aikaan näkynyt, ehkä ne uivat sorsien seurana jossain lähisiltojen alla.
Keväisin joutsenet rakentavat pesäänsä kaislikon reunaan, aina samaan paikkaan. Kuvittelen parin olevan vuodesta toiseen myös saman. Niin se luultavasti onkin. Joutsenet voivat elää noin kaksikymmenvuotiaiksi ja ne pysyvät pariuskollisina. Poikasia ne saattavat saada parikympin ikään mennessä jo useita kymmeniä. Montako niistä jää henkiin? Sitä ei tiedä kukaan.
Kaksikymmenvuotias ihminen on vasta aikuiselämänsä alussa. Linnun elämäksi sama aika tuntuu pitkältä. Luonnonvaraisia lintuja uhkaavat pedot ja taudit, pakkaset ja myrskyt, joskus toiset lintulajitkin yrittävät häätää niitä pesimäpaikoiltaan. Ihmisen aiheuttamat haitat, etenkin ilmaston- ja elinympäristönmuutokset ovat myös uhkia linnustolle.
Suomessa luonnonvaraisen linnun tunnettu ikäennätys on 35 vuotta ja sen ovat saavuttaneet ainakin merikihunaaras ja harmaalokki. Ikäarvion mahdollistaa lintujen rengastaminen, jota Suomessa on tehty vuodesta 1913 lähtien. Reilun sadan vuoden aikana on maassamme rengastettu noin 11 000 000 lintua, niiden joukosta löytyy yli 330 lajia.
Maailmalla on lintujen iässä laitettu tuplasti Suomea paremmaksi. Hesari uutisoi maailman vanhimmasta tunnetusta luonnonvaraisesta linnusta albatrossi Wisdomista. Se on rengastettu vuonna 1956 ja iältään se on muutaman vuoden vanhempi, vähintään 74-vuotias. Mutta ei tässä vielä kaikki. Lintu on pyöräyttänyt munan Tyynellämerellä sijaitsevalla Midwayn atollin luonnonsuojelualueella. Wisdomin kerrotaan saapuneen vuosikymmeniä samalle pesintäpaikalle saman koiraan kanssa. Kumppanin maallinen matka tuli ilmeisesti päätökseen, mutta Wisdom löysi uuden kumppanin ja odottaa perheenlisäyksen kuoriutuvan parin kuukauden päästä.
Kävelen rantapolkua kotiinpäin ja mietin Wisdomia. Sen kerrotaan lentäneen arviolta viisi miljoonaa kilometriä ja selvinneen muun muassa tsunamista. Linnun huima elämä ja joulukuinen leuto sää antavat virtaa jäseniin ja lisään kävelyvauhtia.
Kesällä päätin muistaa polun seuraavasta mutkasta aukeavan maiseman, meren tuoksun, taivaalla jalkojaan roikottavan harmaahaikaran ja kaislikkoon piiloutuvan nokikanan, pienen puuskittaisen tuulen ja vihreänä hehkuvan koivun kevyesti taipuvat oksat. Päätin muistaa, miltä auringon ja tuulen tuoma kesän lämpö tuntui iholla. Jotenkin muistan sen ja kuitenkaan en muista, kun syksy hävitti ja talvi vääjäämättä peitti kaiken tuon alleen. Ehkä sitä ei voikaan muistaa, pitää odottaa, tuntea, nähdä ja kuulla taas kaikki kevään tuoma uudelleen.
Töyhtötiainen keikkuu kaislan korrella. Se katselee minua, ei lennä pois. Kysäisen siltä nimeä ja ikää. Se kallistelee päätään, pysyy paikoillaan. Ei se vastaa, tuskin se laskee päiviään, paljonko niitä on takana ja montako vielä edessäpäin. Se elää tätä päivää, kopauttaa nokallaan kaislaa, koska haluaa pysyä hengissä. Ehkä korresta löytyy jotain syötävää.
Leena
Lähde: Helsingin Sanomat 10.12.2024
BirdLife.fi
Kuva: Leena Partanen