Musiikki muokkaa aivoja
Seison auditorion lavalla laulamassa 50-luvun iskelmää Ranskalaiset korot. Viihdelaulukurssin opettaja säestää pianolla. Kappaleen ensimmäinen laulukerta jännittää. Ääni soi kuitenkin vireessä, rytmi on oikea, sävelkulkua ja sanoja voi seurata telineellä olevasta nuotista. Jännitys hälvenee, ja opettaja kehottaa säkeistön vaihtuessa laulamaan hiukan sensuellimmin kappaleen tyyliin sopivasti. Muut kurssilaiset istuvat katsomossa ja yritän ottaa välillä katsekontaktin heihin. Poistun lavalta iloisena, laulu kulki kelvollisesti ja uskalsin laulaa yleisön edessä. Hyvän olon tunteessa lienee kuitenkin kyse muustakin kuin uskaltamisesta.
"Musiikki muokkaa aivoja" otsikoi Tekniikan Maailma tutkijatohtori Aleksi Sihvosen haastattelun. Laulaminen on aivoille vaativaa toimintaa, se voi myös vähentää stressihormonin syntyä ja lisätä mielihyvähormoni dopamiinin eritystä. Laulu aktivoi aivoja puhumista laajemmin. Kun laulaessa laitetaan yhteen sanat, melodia ja rytmi, aivoilla riittää puuhastelua. Musiikin harrastaminen voi myös pienentää riskiä sairastua dementiaan.
Haastattelua lukiessani mielihyvä harrastuksen valinnastakin kasvaa. Suotuisaan musiikin vaikutukseen ei haastattelun mukaan tarvita välttämättä omaa laulamista, musiikin kuuntelullakin kerrotaan olevan hyvä vaikutus esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöistä toivuttaessa. Kaikki musiikki käy. Oma lempimusiikki herättää tunteita ja aktivoi laaja-alaisesti aivoja.
Seuraavalla kurssikerralla nousen lavalle kurssikaverini kanssa. Olemme valinneet duettokappaleeksi monille tuntemattoman Kulkukoirat. Laulamme kappaleen säkeistöjä vuorotellen ja kertosäkeen yhdessä. Opettaja antaa myönteistä palautetta tulkinnastamme. Säädämme sävelkorkeutta hiukan ylemmäs ja laulamme uudelleen. Tulkinta muokkautuu myös sen mukaan, miten yleisö elää mukana kahden kulkurin tarinassa. Poistumme lavalta aplodien saattelemana. Tällä kertaa laulamiseen liittyi myös yhdessä tekemisen ilo. Harrastuksessa on tärkeää ryhmään kuuluminen ja toisten kannustaminen.
Ennen laulutuntia silmiini osui kahvilan pöydällä lojuva Vantaan sanomat ja siinä oleva otsikko "Musiikki auttaa lasta oppimaan ja ikäihmistä muistamaan". Kasvatustieteen professori ja aivotutkija Minna Huotilainen kertoo, miten vauvat voivat oppia melodioita ja säveliä ja myös muistaa niitä jopa syntymää edeltävältä ajalta. Vauvalle laulaminen on myös eräänlaista puheopetusta. Musiikin avulla oppimista ja muita tavoitteita voidaan lisätä elinkaaremme molemmissa päissä. Puhumaton muistipotilas saattaa aktivoitua laulamaan kuullessaan tutun melodian.
Moni tuttavapiiristäni on lähtenyt musiikin pariin vasta eläköitymisen jälkeen, osa on harrastanut musiikkia koko ikänsä. Esimerkiksi kuorot ja karaoke ovat olleet monelle työelämän jälkeen uusi ovi sosiaaliseen kanssakäymiseen. Jotkut kertovat, että musiikki lieventää huolia, kipuja ja yksinäisyyttä.
Eläkkeelle jäätyäni aloitin ensin karaoken laulamisen, sitten tuli laulukursseja ja lopulta nälkä kasvoi syödessä ja aloitin yksityislaulutunnit. Niillä olen oppinut hengitystekniikkaa ja ääniharjoituksilla matalaa alttoani on yritetty venyttää myös korkeampiin säveliin. Harrastuksen iloa on ollut erilaisiin lauluporukoihin kuuluminen, mutta myös laulutekniikan opiskelu ja uusien kappaleiden oppiminen. Mukavan yhdessäolon lisäksi muilta laulajilta voi oppia paljon. He laulavat omaa ehkä minulle tuntematonta mielimusiikkiaan ja antavat vinkkejä uusista kappaleista.
Jokainen voi laulaa kotonaan ja minäkin harjoittelen usein juuri kotona. Laulutunnit ja -kurssit sekä karaoke rytmittävät mukavasti viikkokalenteria. Ikäihmisten joukkoon lipsahtaneena toivon laulamisen aktivoivan aivojani vielä pitkään.
Leena
Lähteet: Tekniikan Maailma 20/2022 ja Vantaan Sanomat 9.11.2022
Kuva: Leena Partanen