Sade vai helle?
Sade, vastaan epäröimättä, kun ystäväni kysyy, kummanko valitsisin, jos vaihtoehdot olisivat sade tai helle. Pitkä helle piirtyy mielikuviini kaiken kuihduttavana ja tappavana, sade puolestaan raikastavana, elämää ylläpitävänä. Helteessä näen ruskettuneen ruohon, kuihtuneet hyötykasvit, halkeilevan maan, nääntyneet eläimet ja varjossa sinnittelevät ihmiset. Helle tuoksuu pölylle ja savulle. Sateessa näen vihreät metsät ja pellot, kukoistavat kukkamaat, laidunmailla onnellisen karjan ja sateensuojien alla hymyilevät ihmiset. Sateella luonto tuoksuu monelle, kosteus hoivaa ihoa.
Viime talvi tuntui tuskastuttavan pitkältä. Pakkaset ja pyryt eivät isosti haitanneet, lenkkeilijää tuskastutti ainainen liukkaus. Piikkikengillä tuntui olevan enemmän käyttöä kuin aiempina talvina. Seurasin kevään etenemistä rantaviivalla, jäiden lähtöä, muuttolintujen paluuta, kevään tuoksua ja lopulta ihanaa vihreyttä ja taas uusia tuoksuja ja liverryksiä, maiseman täyttymistä siniseen, vihreään, valkoiseen, kaikkeen, mikä kuuluu kesään.
Talvi oli päästänyt otteestaan ja tuntui kuin olisi vapautunut jostakin. Sitten helle heitti verkkonsa ja taas oli sellainen olo, että oli jonkin vankina. Kerrostalokoti muuttui yhä tukalammaksi, viilennyslaitteita viriteltiin, nukuttiin ikkunat ja parvekkeen ovi auki. Kun Hesari otsikoi juttunsa "Paras lämpötila suomalaiselle on +14", ajattelin, että juuri noinhan se on!
Jutussa kerrotaan, että ulkolämpötilan ollessa +14 astetta meidän suomalaisten kuolleisuus on alhaisimmillaan. Meidän olisi siis parasta elää ikuisessa syksyssä. Tämä selittyy yksinkertaisesti sillä, ettei suomalainen ole tottunut lämpöön. Välimerenmaissa optimilämpötila on +22-25 astetta, joissakin kuumissa maissa jo liki +30 astetta.
Kuumuus pahentaa muun muassa sydän- ja verisuonitauteja sekä hengityselinsairauksia. Yöunet jäävät vähiin, aivot toimivat heikommin ja käyttäytyminen saattaa muuttua aggressiiviseksi. Me perusterveet selviämme tilanteesta kohtalaisen hyvin, kun muistamme syödä ja juoda riittävästi ja pahimman paahteen aikana on mahdollisuus lepoon. Ahkerana liikkujana minun oli suhteutettava lenkki sopivan mittaiseksi ja mieluummin varjoisille merenrantaa kulkeville poluille. Pikkuhiljaa aloin tottua kuumuuteen, joskus aamuisin ja iltamyöhällä osasin jopa nauttia lämmöstä. Elimistöni sopeutui muuttuneeseen olosuhteeseen.
Kun ilmastomme on koko ajan lämpenemässä, mitä kohti olemme menossa? Asiantuntijan mukaan helleaallot aiheuttavat meillä jo nyt vuosittain jopa 200-400 kuolemaa. Syynä siis kuumuus. On vaikeaa muistaa parinkymmenen vuoden takaisia asioita, mutta 2003 kerrotaan helleaallon aikana kuolleen Ranskassa parin viikon aikana peräti 15 000 ihmistä.
Totuus lienee, että sään ääri-ilmiöt ovat aina pahasta. Niin pitkät uuvuttavat helteet, mutta myös pitkät sadejaksot saattavat aiheuttaa tuhojaan. Tänä kesänä olin mukana pitkään odotetuissa puutarhaan järjestetyissä juhlissa. Ne sattuivat kesän kuumimpaan päivään ja ilmassa oli helteen lisäksi jännitystä, miten kaikki sujuisi ja miten ihmiset jaksaisivat niissä olosuhteissa. Moneen asiaan voi vaikuttaa, säähän ei. Kaikki meni kuitenkin hyvin, iloinen yhdessäolo sai unohtamaan hikeä tihkuvan ihon ja ajoittain äkäisinä purevat paarmat.
Seuraan aamuisin tv-uutisten jälkeen tulevaa säätiedotusta ja lopuksi maailman säätä. Katse osuu joka aamu Afrikan pohjoisosaan. Lämpötila siellä on noussut paikoitellen yli +40 asteen eli 10-15 astetta korkeammalle kuin meillä Suomessa hellejakson aikana. Mietin, miltä se paikallisista ihmisistä mahtaa tuntua ja miten siellä voidaan torjua kuumuuden aiheuttamia haittoja. Suomessa asunnot on varustettu hyvin kylmyyttä vastaan, mutta viilennyspuolella on vielä runsaasti tehtävää. Olisi syytä kiinnittää huomiota erityisesti vanhusten, sairaiden ja huonosti liikkuvien ihmisten asuinoloihin.
Tänään aamulenkki sujui pienessä sateessa. Se sai minut vakuuttumaan siitä, että sade on minun elementtini. Vaahteroiden ja rantaleppien lehdillä kuului pieni rapina. Kuvittelin lintujen laulavan iloisemmin raikkaassa sateessa kuin helleaikana. Myös kaikki luonnossa elävät eläimet tarvitsevat vettä ja ne ovat sen varassa, mitä taivas niille antaa.
Leena
Kuva: Leena Partanen
Lähde: Helsingin Sanomat 30.6.2022