En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan, lauluyhtye Rajaton laulaa pimeän joulukuun aikaiseen kahvihetkeeni. Äänet kaikuvat puhtaina kirkon holvikaarista, aidot kynttilät lepattavat kattokruunuissa ja alttarilla. Tämä joululaulu sai jo lapsena posket hehkumaan ja mielen pakahtumaan. Zacharias Topeliuksen sanoittamaa ja Jean Sibeliuksen...
Joutsenlampi oli ensimmäinen näkemäni baletti. Tanssi tarjosi uuden kiehtovan maailman ja itkeä tihrustin läpi koko esityksen. Tsaikovskin musiikki loi vahvoja tunnelmia ja tanssinumerot toinen toisensa jälkeen sulautuivat herkkiin melodioihin. Olin jostain lukenut, että säveltäjän musiikissa olivat ne tunteet, joita hän ei voinut omassa elämässään...
Light iridescent summer, vaalea sateenkaaren väreissä kimalteleva kesä. Näin minut luokiteltiin 80-luvun lopulla värianalyysissä, joka perustui ns. vuodenaikamalliin. Pakettiin kuului väriviuhka, jonka perusteella minun oli määrä valita itselleni pukevimmat värit niin vaatteisiin kuin meikkipussiin. Se ei silloin ollut edes vaikeaa, koska kaupoissa...
Ulkona pauhasi Liisa-myrsky. Sytytin pöydälle tuikkukynttilän ja avasin radion. Iltahartaudessa puhuttiin merestä, ankkurista ja toivosta. Papin puhe kulki inhimillisen elämän tavallisilla alueilla, sitä oli helppo seurata ja mikä parasta mukana kulki meri.
Marraskuuta on tätä kirjoittaessani jäljellä 13 päivää, ja sitä seuraavilla 11 kuukaudella on nimissään toisenlainen kaiku, ei mitään kuollutta martaa hyökymässä vastaan jo ennen ensimmäistäkään kuukauden päivää. Ajatelkaa vaikka helmeä, toukoa, kesää, eloa ja joulua, niiden kauneutta ja toivoa huokuvia merkityksiä. No, syys ja loka ennakoivat...
Toukokuun lopulla istuin rantaviivalla kuuntelemassa lintujen ääniä. Aamu toisensa jälkeen katselin, miten meren pintaan taipuvaan puuhun puhkesi lehtiä. Puun alla olevalta penkiltä näkyi vielä toukokuussa kanavan toiselle puolelle. Täydessä lehdessään puu muodosti alleen majan, jossa saattoi sateella istua kastumatta ja jonka sisältä näki vain...
Jääsohjon sotkemat vesimassat tuntuivat hyökyvän päälle Oopperan lähes tyhjään katsomoon, jossa me katsojat istuimme maskeinemme enemmän kuin riittävin turvavälein. Vesi ja etenkin jäinen vesi loivat vaikuttavan elementin koko näyttämön kokoisina videokuvina. Vaikka tarina ei olisi ollut tuttu, uhka oli kaikille ilmeinen.
Kappale oli Rauli Badding Somerjoen Paratiisi. Seisoin kirjaston karaokehuoneessa mikrofoni kädessäni, teksti vilisi eteenpäin ja musiikki kumisi outona taustalla. En saanut tutusta kappaleesta kiinni. Kuuntelemassa oli muutama tuntematon ihminen ja kaverini, joka katseli ihmeissään ensimmäisen lauluni takkuamista.
Pieni pellavapäinen tyttö juoksee metsäpolkua yksin. Polku on kapea, puut kurottavat sen yli lähes hipaisten toisiaan. Kuuset ovat korkeita ja niitä on paljon, mutta tyttö ei katsele niitä, hän menee niin lujaa kuin kaksivuotiaan jaloilla pääsee.
Ainakin kahvin juonnissa! Suomessa juodaan kahvia enemmän kuin missään muualla maailmassa. Vuosittain jokainen suomalainen kuluttaa kymmenisen kiloa kahvia. Se merkitsee sitä, että päivittäin meistä jokainen juo noin neljä kuppia kahvia. Ruotsalaisten kulutus on seitsemän kiloa, samoin kuin tanskalaisten ja islantilaisten. Norjalaiset pistävät...